torstai 16. helmikuuta 2012

Aika rientää..

Mitenköhän se nyt tällä lailla muka aina vierähtää? Juurihan sitä tuli kirjoiteltua tänne "ihan eilen" mutta on siitäkin jo reilusti yli viikko! Rientäähän se aika kyllä muutenkin aina nykyään, lienee ilmeisesti jokin merkki siitä että alkaa vanhenemaan. Ainakin siis fyysisesti, henkisesti tuskin koskaan.

Jaksan jatkuvasti ihastella edesmenneen rakkaan Pappani tekemää korulaatikkoa. Se ei ole virheetön, eikä sen varmasti ikinä ollut tarkoituskaan olla. Puu on tapansa mukaan hieman elänyt ja halkeillut ajan myötä, ehkä juuri se tekee siitä vielä kauniimman.



Meitä oli tuohon aikaan neljä serkusta, kahdessa perheessä kummassakin yksi tyttö ja yksi poika. Muistan vieläkin kuinka katkera pikkulikka olin, kun pojat saivat papan tekemät upeat isot punaiset arkut, ja me tytöt saimme vain pienet korurasiat joita ei oltu edes maalattu. Kyllähän sen Pappa tiesi jo silloin, että mitä myöhemmin varmasti enemmän arvostaa.

Ainoa ongelma on nyt rasian suhteen se, että en tiedä mitä siellä säilyttäisin. Koruille on ihan oma paikkansa, eivätkä ne tuohon edes mahtuisi, menisivät lisäksi sotkuun ilman omia pienempiä rasioitaan. Olisiko teillä vinkkejä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti